Puhuisitko ystävillesi samoin kuin puolisollesi? Ovumian paripsykoterapeutit pohtivat parisuhteiden keskeisimpiä kipukohtia

Ovumia perheklinikalla työskentelevillä psykoterapeuteilla Anu Jylhä ja Anne Hellsten on pitkä kokemus vaativasta ihmissuhdetyöstä. Parisuhteiden yleisimmät kipukohdat, kompastuskivet ja kuormitustekijät ovat vuosien varrella tulleet heille hyvinkin tutuiksi, ja naiset jakavat Tampereella osaamistaan sinnikkäästi perheiden hyväksi kohti tasapainoisempia perhesuhteita. Mikäli parisuhteiden dynamiikasta jotakin haluaa ymmärtää, näiltä naisilta kannattaa aiheesta kysyä neuvoa.

Yksi yleisimmistä parisuhdettaan pohtivien kysymyksistä liittyy vuorovaikutukseen: mitä siitä olisi oleellista tietää, jotta suhde toimisi hyvin?

Anu Jylhä kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota siihen, miten kumppanit puhuvat toisistaan ja toisilleen. On merkittävää, viestivätkö pariskunnan osapuolet toisilleen arjessa vain negatiivisia asioita vai osataanko suhteessa tuoda esiin myös positiivisia havaintoja toistensa toiminnasta. Suurella osalla pariskunnista on toisistaan myös lämpimiä ja myönteisiä ajatuksia, mutta arjen kiireissä ääneen ilmaistut asiat painottuvat herkästi kielteisten asioihin. Tämä nakertaa suhteen ilmapiiriä ja voi pitkässä tähtäimessä johtaa molemminpuoliseen epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen.

Anu Jylhän mukaan hyvä mittari omille sanomisille on sen miettiminen, puhuisiko hyville ystävilleen samoin sanakäänteinen kuin puhuu kumppanilleen. Mitään perusteltua syytä ei yleensä ole sille, että kumppanille kommunikointi olisi sen epäystävällisempää tai tylympää kuin ystävillekään. Parisuhteessa vuorovaikutus usein vain ajautuu arjessa negatiivisille urille, jolloin omaa viestintää on hyvä monitoroida tämän vinkin mukaisesti.

Pariterapeuttina Anu Jylhä pohtii usein myös selittäviä tekijöitä sille, jos kumppaneilla on selviä vaikeuksia puhua toisilleen myönteiseen sävyyn. Taustalla voi olla perisuomalainen, erheellinen ajatus siitä, että toinen voi kehujen seurauksena vaikka ylpistyä. Kumppanin negatiiviseen sävyyn kommentointi voi juontua myös oman kaveripiirin keskusteluista, joissa valitettavana käytäntönä usein on puolisoiden arvostelu. Jos kukaan kaveriporukassa ei kyseenalaista epäkunnioittavaa tapaa puhua poissaolevista kumppaneista, tämä voi tukea yleisiä käsityksiä siitä, että negatiivissävytteinen puhe puolisoista olisi ihan ongelmatonta.

Parin vuorovaikutustyylin taustalta voi myös löytyä syvempää kunnioituksen ja arvostuksen puutetta suhteessa kumppaniin. Negatiivinen viestintä suhteessa voi peittää alleen monenlaisia pettymyksiä ja tyytymättömyyttä parisuhteen tilaan, mutta suhdetta ei ehkä koeta riittävän turvalliseksi, jotta omia syvempiä tunteita voisi toiselle ilmaista. Näiden ilmiöiden esiin tuonti turvallisessa ilmapiirissä paripsykoterapiassa voi olla suhteen paranemisen kannalta oleellista.

Ovumia perheklinikan toisen pariterapeutin Anne Hellstenin mukaan yksi tyytymättömiä pareja yhdistävä tekijä on juuri vaikeus ilmaista omia tarpeita ja toiveita puolisolle suoraan.  Syynä tähän voi olla aiemmat kokemukset, joissa toinen puolisoista ei koe tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, kun on yrittänyt ilmaista suhteessaan syvempiä toiveitaan tai tarpeitaan. Itseilmaisun vaikeuden juuret ovat usein kuitenkin syvemmällä.

Anne Hellsten kuvaa etenkin läheisyyden, kosketuksen ja lohdutuksen kaipuun ilmaisun olevan vaikeaa monille suomalaisille, jotka ovat lapsuuden perheissään tottuneet pärjäämään pitkälti omillaan. Lasten vaikeiden tunteiden kanssa selviytymistä itsenäisesti on yleisesti arvostettu ja siitä on jopa palkittu kehumalla lapsen reippautta ja pärjäävyyttä. Parisuhteen alkuhuuman jälkeen suhteessa osapuolet palaavat herkästi omia tarpeitaan mitätöivään toimintatapaan, kun lapsuuden palkitsemisjärjestelmä aktivoituu mielensisäisesti. Tuloksena on paljon ääneen ilmaisemattomia tarpeita puolin ja toisin, kun kumppanit tahoillaan pelkäävät tulevansa toistensa torjumiksi.

Sekä Anu Jylhä että Anne Hellsten pitävät pariterapiaa hyvänä kasvun paikkana ihmisille, jotka haluavat edistää hyvinvointiaan ja voida ihmissuhteissaan paremmin. Terapiakäynneillä voidaan käsitellä hyvin vaikeita asioita, jotka herättävät kivuliaitakin tuntemuksia. Ammattilaisen tukemina vaikeista vaiheista voidaan kuitenkin päästä yli, ja toisaalta hankalilla tunteilla on parisuhteen kehitysprosessissa oma tarkoituksensa. Toista lähelle ei voi päästä koskettamatta molempien kipupisteitä, linjaavat Jylhä ja Hellsten.

Haluatko päästä Annen tai Anun vastaanotolle hoitamaan suhdettasi? Ajanvaraukseen pääset tästä!