Kuulin blogin lukijalta, että aiemmin postaamani haastattelu lahjamunasolun avulla syntyneestä nuoreeta naisesta on hävinnyt YouTubesta. Yritän videon vielä jostain löytää, mutta odotellessa voitte tutustua uusimpaan löytööni nimeltä Kids of Donor 5114.
Kyseessä on lyhyt dokkari, jossa kuvataan lahjasiittiöiden avulla syntyneitä lapsia ja nuoria, joilla kaikilla on sama luovuttaja. Nuoret ovat siis geneettisesti sisaruspuolia. USA:n lainsäädännön puitteissa vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada tietoonsa luovuttajan rekisteröimisnumero, minkä perusteella monet sitten hakevat netistä muita perheitä, joissa lapset ovat saaneet alkunsa saman luovuttajan avulla. Ja koska USA:ssa saman luovuttajan käyttöä eri perheisiin ei ole säädelty niin kuin Suomessa (Suomen lain mukaan kunkin luovuttajan sukusoluista saa syntyä lapsia maksimissaan viiteen perheeseen), niin samaa geneettistä alkuperää olevia henkilöitä on täysin mahdollista löytää useita kymmeniä.
Aika hurjaa, mutta toisaalta ei välttämättä ollenkaan niin outoa tai epäilyttävää, miltä ilmiö äkkiseltään saattaa asiaan perehtymättömästä tuntua. Kids of Donor 5114 on minun mielestäni erinomainen esimerkki siitä, miten mutkattomasti lapset ja nuoret taustaansa suhtautuvat, kun he saavat siitä avoimesti tietoa. Video myös tuo hienolla tavalla esiin nuorten neuvokkuuden ja verkostoitumistaidot tilanteissa, missä vanhemmat yrittävät jarrutella jälkikasvunsa innokkuutta päästä selvyyteen geneettisestä perimästään. Nuoret ovat jo löytäneet toisensa siinä vaiheessa, kun vanhemmat vielä miettivät, olisiko yhteydenpito järkevää.
Ja entä kenelle lahjasolutaustaisuus ja sen mukanaan tuomat erityispiirteet elämässä ovat ongelma? Ei ainakaan näille lapsille, eikä onneksi ilmeisesti heidän vanhemmillensakaan, kun he pääsevät omien tunteidensa kanssa sinuiksi ja huomaavat, että uhkaa heille vanhempina ei tilanteessa ole.
Mutta miltä video teidän mielestänne näyttää, mitä se kertoo, mitä tästä voidaan ajatella suomalaisesta viitekehyksestä käsin?