Stressi syynä lapsettomuuteen ja muita urbaaneja legendoja

 

”Mun kaverit sanoo, että mä tuun raskaaksi heti, kun lopetan stressaamisen. Oonko mä ihan luuseri, kun en osaa lopettaa stressaamista?”

”Mä käyn niin ylikierroksilla, että mun kroppa varmaan hylkii kohtuun siirrettyjä alkiota. Näitä hoitoja tehdään siis ihan turhaan.”

”Jos mä kestän näin huonosti lapsettomuuden aiheuttamaa stressiä, niin miten mä kuvittelen että voisin pärjätä joskus lapsen kanssa – se kuulemma vasta stressaavaa onkin!”

Lainaukset ovat lapsettomuusklinikan psykologille esitettyjä kysymyksiä. Stressi ei ole tahattomasti lapsettomalle mikään pikku juttu.

Stressin vaikutuksesta hedelmällisyyteen liikkuu paljon urbaaneja legendoja ja huhupuheita, joista vauvaa toivovaa muistutetaan tämän tästä. Lapsettomuus kuulemma johtuu stressistä. Stressaaminen pitäisi vaan lopettaa. Kannattaa ottaa rennosti. Lapsettomuus on vähän niin kuin oma vika.

Mitä huttua.

Mitä tästä aiheesta sitten ihan oikeasti tiedetään:

1. Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoidot aiheuttavat useimmille vääjäämättäkin stressiä

En aio tässä käyttää palstatilaa selvittääkseni, miksi näin on. Jos tämä yhtälö on jollekin vielä epäselvä, niin kannattaa katsoa vaikka dokumenttielokuva Hiljaa toivotut. Kyseisen pätkä valottaa oikein hyvin, millaisen pelon ja paineen alla lapsettomat tahtomattaan elävät.

2. Stressin ei kuitenkaan ole todettu aiheuttavan lapsettomuutta

Vaikka oman kehon ja mielen hoitoon panostaminen näyttää parantavan joidenkin lapsettomien hoitotuloksia, ei voida kuitenkaan päätellä, että stressi olisi syynä lapsettomuuteen.

Oman työpaikkani, lapsettomuusklinikka Ovumian vastaava lääkäri Johanna Aaltonen kertoo, että lapsettomuustutkimuksiin hakeutuvista pareista noin 75 prosentilla löydetään jokin lääketieteellinen syy ongelmaan. Lopuilla 25 prosentilla tarkkaa syytä ei pystytä ainakaan heti paikantamaan, mutta tämä ei tarkoita, etteikö taustalla olisi hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä. Hedelmöityshoidot onneksi auttavat suurta osaa eikä lapsettomuuden syyn epäselvyys ole merkki huonommasta ennusteesta.

3. Stressinhallintakeinojen tehostaminen saattaa parantaa lapsettomuushoitojen tuloksia

Maailmalla on viime vuosina tehty useita tutkimuksia, joiden tulokset antavat ymmärtää, että stressinhallintaan ja rentoutumiseen panostavat naiset onnistuvat hedelmöityshoidoissa todennäköisemmin kuin verrokit, jotka eivät kiinnitä erityistä huomiota henkiseen jaksamiseensa. Tutkimuksissa stressinhallintaa on käytännössä tehostettu mm. terapeuttisten ryhmien, yksilö- ja pariterapian tai kehollisten hoitojen avulla.

Tutkimuksissa on myös todettu, että stressi on usein syynä siihen, että lapsettomuushoidot lopetetaan kesken, vaikka toiveita niiden onnistumisesta lääketieteellisesti vielä ehkä olisikin.

Mitä tästä voidaan päätellä?

Stressinhallinnan opettelusta voi siis olla hyötyä kahdella tapaa: se voi auttaa kestämään hoitoprosessia toivottuun lopputulokseen asti ja myös lisäämään hoitojen onnistumisen todennäköisyyttä.

Stressinhallinta lapsettomuuskriisin keskellä ei kuitenkaan ole sitä, että stressaaminen ”vain lopetetaan”, vaan pikemminkin se on myötätuntoisemman ja armollisemman suhteen luomista omaan itseen ja kumppaniin, oman kehon hoivaamista, avun pyytämistä ja saamista ja toivon kipinästä kiinnipitämistä takaiskuista huolimatta.

Olen aiemmin suunnitellut terapeuttisen Helmenkalastajat-ryhmähoidon yhteistyössä Simpukka-yhdistyksen kanssa, ja stressinhallintaan keskittyvä yksilö/parivalmennukseni lapsettomille starttaa Ovumiassa lokakuussa. Tulen lähiaikoina palaamaan myötätuntoon, rentoutumiseen ja muihin lapsettomia hyödyttäviin teemoihin myös blogissa, joten pysy kuulolla!